Fysioterapia sisältää:
- selän tutkiminen ja ongelman määrittäminen
- fysioterapeuttinen hoito ja harjoittelu
- ohjeet itsehoitooon ja ergonomiaan
- kotiohjeet tarvittaessa kirjallisesti
- käyntikertoja 2-15
Selkäkipu voidaan jakaa akuuttiin (alle 6 viikkoa kestävä), pitkittyneeseen (yli 6 viikkoa jatkunut) sekä krooniseen (yli 3 kk jatkunut) selkäkipuun. Akuutissa selkäkivussa tulisi välttää vuodelepoa ja liikkua kivun sallimissa rajoissa. (Käypä hoito -suositus 2015.) Akuutin selkäkivun ennuste on hyvä, ja akuutti selkäkipu ja siitä aiheutunut haitta paranee usein kuukauden sisällä, vaikka selkäkipu voikin uusia seuraavan vuoden sisällä (Pengel ym. 2003). Pitkittyneessä selkäkivussa yleiskuntoa ja lihasvoimaa parantavasta aktiivisesti terapeuttisesta harjoittelusta on havaittu olevan hyötyä. Samoin asteittain lisääntyvän terapeuttisen harjoittelun on havaittu lisäävän toimintakykyä ja vähentävän kipua kroonisesta selkäkivusta kärsivillä. Lisäksi kroonisesta selkäkivusta kärsiville suositellaan intensiivistä moniammatillista kuntoutusta. (Käypä hoito -suositus.)
Fysioterapian ja selän stabiloivien harjoitteiden on havaittu helpottavan selkäoireita. Eräässä tutkimuksessa selän lihasharjoitteluun osallistuneet kokivat selkäkivun aiheuttaman haitan vähentyneen enemmän kuin kävelyharjoitteluun osallistuneet vielä 12 kuukautta harjoittelun jälkeen. (Rasmussen-Barr ym. 2009.) Toisessa tutkimuksessa alaselkäkivuista kärsivillä fysioterapiaan pääseminen 30 päivän sisällä lääkärinkäynnistä vähensi riskiä ristiselän alueen injektioille, lannerangan leikkauksille sekä vähensi käyntien määrää lääkärin vastaanotolla verrattuna niihin, jotka saivat fysioterapiaa myöhemmin (Gellhorn ym. 2012).
Orthopaedic Section of the American Physical Therapy Association on antanut myös suosituksia selkäkivun hoitoon. Alaselän kivuissa on hyötyä selän lihasten harjoittelusta sekä koordinaation parantamisesta harjoittelun avulla. Myös kestävyysharjoittelua suositellaan kroonisesta alaselkäkivusta kärsiville. Akuutissa, alaraajaan heijastavassa alaselkäkivussa suositellaan toistettavia harjoitteita liikesuuntiin, jotka vähentävät raajaan heijastuvaa kipua eli saavat kivun sentraalisemmaksi (lähemmäs keskelle). Vahvaa tutkimusnäyttöä on myös selän mobilisoinnista ja manipuloinnista potilailla, joilla on selän liikkuvuus heikentynyt. (Delitto ym. 2012.)
Lähteet:
Delitto, A., George, S.Z., van Dillen, L., Whitman, J.M., Sowa, G., Shekelle, P., Denninger, T.R., & Godges, J.J. 2012. Low Back Pain. Clinical Practice Guidelines Linked to the International Classification of Functioning, Disability, and Health from the Orthopaedic Section of the American Physical Therapy Association. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy. 42(4):A1-A57.
Gellhorn, A.C., Chan, L., Martin. B. & Friedly, J. 2012. Management patterns in acute low back pain: the role of physical therapy. Spine. April 20; 37(9): 775–782. Saatavissa
www-lähteenä: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3062937/
Käypä hoito -suositus, Alaselkäkipu. Julkaistu: 27.04.2015. Saatavissa www-lähteenä: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi20001
Pengel, L.H.M., Herbert, R.D., Maher, C.G. & Refshauge, K.M. 2003. Acute low back pain: systematic review of its prognosis. BMJ. Aug 9; 327(7410): 323. Saatavissa www-lähteenä: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC169642/
Rasmussen-Barr, E. Arvidsson, A.B. & Nilsson-Wikmar L. 2009. Graded exercise for recurrent low-back pain: a randomized, controlled trial with 6-, 12-, and 36-month follow-ups