Onko sinulla kipuja odotusaikana selässä tai lantiossa? Onko keskivartalo oudon tuntuinen synnytyksen jälkeen? Pullottaako alavatsa ja onko sinulla “mammamaha”? Pullistuuko vatsan keskilinja hassusti navasta alas- ja ylöspäin vatsaa jännittäessä? Onko sinulla alaselkäkipuja tai virtsankarkailua?

Äitiysfysioterapia sisältää:

  • vartalon toiminnan ja ryhdin tutkiminen
  • vatsalihasten toiminnan tutkiminen (Ultraääni käytössä Asemakadun toimipisteessä ja Mehiläisessä)
  • lantionpohjan lihasten tutkiminen/harjoittaminen (Ultraääni Asemakadulla käytössä, EMG:n käyttö sovitaan erikseen)
  • tarvittaessa sektio- ja/tai episiotomia-arven käsittely ja ohjaus hoitoon
  • hengitys ja pallean toiminta
  • fysioterapeuttinen harjoittelu
  • ohjeet itsehoitoon ja seuranta
  • käyntikertoja 2-10

Voit varata myös yhden käyntikerran tilanteen arviointiin.

Odotusaikana

Äitiysfysioterapeuttina voin auttaa sinua odotusaikana tuki- ja liikuntaelimistön kivuissa, esimerkiksi liitoskivuissa tai lantion seudun kivuissa, ohjata turvallisen liikunnan harrastamisessa, sekä auttaa kehoasi ja lantionpohjaasi valmistautumaan synnytykseen.

Synnytyksen jälkeen

Äitiysfysioterapeuttina voin auttaa synnytyksestä palautumisessa, lantionpohjan toimintahäiriöissä ja harjoittelussa, suorien vatsalihasten erkauman kuntoutuksessa, äidin ergonomiassa vauva- ja pikkulapsiaikana, kivun hoidossa sekä sektio- ja episiotomia arpien hoidossa.

Äitiysfysioterapia tuotteet

Äidin rentouttava hoito 70 min

Äideille, jotka kaipaavat kehoon rentoutta, joustavuutta ja/tai hemmottelua. Lantion ja/tai rintakehän alueen kivuista kärsiville.

Hoidossa erilaisin manuaalisin tekniikoin mobilisoidaan eli saadaan liikettä ja joustoa luisten, kalvojen, vatsan, selän, arpien ja/tai lantionpohjan rakenteisiin. Hoidossa voi valita, mihin hoitoa kohdennetaan enemmän – ulkoisiin rakenteisiin vai myös sisäisesti lantionpohjaan.

Hoito sopii synnyttäneille äideille aikaisintaan jälkitarkastuksen jälkeen TAI vaikka synnytyksestä on pidemmän aikaa JA lantionalueen kivuista kärsiville, vaikka ei olisi synnyttänyt.

Äidin juoksuun paluu 1 & 2

Käynniltä saat tietoa kehon palautumisesta raskauden jälkeen lantionpohjan ja tuki- ja liikuntaelimisötn osalta. Saat ohjeet, mitä ja miten valmistaa kehoa juoksun aloittamiseen raskauden jälkeen.

1. Käynti: haastattelu, lantionpohjan lihasten tutkiminen, alaraajojen ja keskivartalon hallinta juoksua ajatellen, kävelymatolla kävelyn ja juoksun biomekaniikka sekä ohjeet kehon valmistamiseksi juoksua ajatellen.

2. Käynti: lantionpohjan EMG-mittaukset ja lantionpohjan tilanne liikkeessä, seuranta edellisen käynnin perusteella sekä jatko-ohjaus ja juoksun aloittamisen ohjelmointi.

Yhteensä kahden käynnin hinta 130 e + elektrodi 35 e (tai 42e). HUOM. Toukokuun 2022 loppuun hinta 100 e + elektrodi 35 e!

Varaa aika ennen juoksun aloittamista (aikaisintaan jälkitarkastuksen jälkeen) TAI synnytyksestä voi olla jo pidempikin aika, mikäli lantionpohja ei tunnu omalta (esim.kuukausia tai vuosia synnytyksestä). 1. käynnin perusteella sovitaan sinulle sopiva toisen käynnin ajankohta.

Mitä äitiysfysioterapia on?

Suomen Äitiysfysioterapeutit ry määrittelee äitiysfysioterapian seuraavasti:

“Äitiysfysioterapia on kokonaisvaltaista ennaltaehkäisevää tai kuntouttavaa fysioterapiaa, jonka tavoitteena on edistää raskaana olevien ja synnyttäneiden naisten terveyttä ja hyvinvointia”.

Äitiysfysioterapia on tuki- ja liikuntaelimistön kokonaisuuden katsomista ja lantionpohjan osaaminen kuuluu äitiysfysioterapiaan sekä myös erkauman kuntoutukseen. Äitiysfysioterapia yhdistää ryhdin, hengityksen, lantionpohjan, lihasten aktivoitumisjärjestyksen, yliaktiivisten lihasten rentouttamisen ja heikosti aktivoituvien harjoittamisen/aktivoinnin, kalvorakenteet, tarvittaessa arpien hoidon (sektio- ja episiotomia), kuormituksen jakautumisen kehossa sekä nousujohteisen harjoittelun. Lisäksi huomioidaan hormonitoiminnan, ravinnon ja levon merkitys ja vaikutus harjoittelussa.

Seuraavassa tarkemmin äitiysfysioterapian “osatekijöistä”:

Ryhti ja ergonomia

Seisoma-asento ja ergonomia vaikuttavat siihen, miten aktivoimme lihaksiamme eli mitä lihaksia käytämme päivittäisessä elämässämme lähes joka hetki. Maan vetovoima vaikuttaa joka hetki kehoomme, joten ei ole merkityksetöntä, miten käytämme kehoamme. Voimme asennon ja ryhdin kautta vaikuttaa voimien jakaantumiseen ja kehomme kuormitukseen. Biomekaniikka ja kineettisen ketjun kuormituksen havainnointi kertoo kehon käytöstä ja mikä voi olla syynä esim. kipuun lantion alueella (Lee 2015).

Vatsalihasten erkauma

Suorien vatsalihasten erkaumaa on havaittu odottavilla ja synnyttäneillä äideillä. Suorat vatsalihakset erkaantuvat odotuksen aikana vartalon keskilinjasta sivulle. Vatsalihaksen erkauman saavat aikaan raskauden aikaiset hormonaalisten muutokset sekä sikiön kasvun aiheuttama venytys vatsan seinämään. (Benjamin ym. 2014.) Vatsalihasten erkaumaa on havaittu 66% odottavilla äideillä raskauden lopulla ja 36 %:lla 5-7 viikkoa synnytyksen jälkeen. (Boissonnault & Blaschak 1988.) Toisessa tutkimuksessa vatsalihasten erkaumaa on havaittu vielä 6 kuukautta synnytyksen jälkeen 39 prosentilla naisista (da Mota ym. 2015).

Vatsalihaksilla on tärkeä rooli asennon hallinnassa, lannerangan ja lantion stabiliteetin kannalta, hengityksessä, rangan liikkeissä sekä sisäelinten tukena (Benjamin ym. 2014). Vatsalihasten erkauma on yhdistetty  lannerangan ja lannerenkaan instabililiteettiin, lantion lihasten heikkenemiseen sekä selkäkipuun (Taranto I. 1990; Lee ym. 2008).

Synnytyksen jälkeen suorien vatsalihasten erkauma ei palaudu kaikilla spontaanisti, vaan erkaantuneet vatsalihakset tarvitsevat erityisen harjoitteluohjelman palautuakseen (da Mota ym. 2015; Boissonnault ym. 1988). Vatsalihasten erkaumassa on tärkeää löytää lihakset ja päästä harjoittamaan niitä oikealla tavalla. Esimerkiksi istumaannousu tai lankku-harjoitteet eivät ole oikeita harjoitteita havaittaessa vatsalihasten erkaumaa. Syvien vatsalihasten ja lantionpohjan lihasten aktivoiminen ja harjoittaminen nousujohteisesti auttaa palauttamaan vatsalihasten toimintaa (Benjamin ym. 2014).

Sektio- ja episiotomia-arpien hoito

Kun leikkaushaava on kunnolla arpeutunut ja leikkauksesta on kulunut 3 viikkoa, arpea voi alkaa kevyesti liikutella. Arven rasvausta voi tehdä aiemminkin, kunhan haava on mennyt kiinni. Infektiot voivat myöhästyttää arven paranemista, ja siten myös arpien käsittelyn aloittamista.

Arpikudoksen muodostumisen perusteella optimaalinen aika hoitaa arpia on 3 viikosta 3 kuukauteen asti, mikä on arpikudoksessa “uudelleen järjestymisaikaa” (remodeling) (Aalto 2017). Rotilla tehdyssä tutkimuksessa kiinnikkeitä syntyi vähemmän ryhmissä, joissa vatsanalueen arpia käsiteltiin (Bove 2012). Myös vanhoja arpia voidaan hoitaa. Yhdessä tapaustutkimuksessa arpikäsittelyllä saatiin 6 ja 9 vuotta vanhojen sektioarpia hoitamalla arpi liikkuvammaksi ja kuukautisia edeltävät kivut loppumaan (Wasserman ym. 2016).

Lähteet

Aalto, J. 2017. Arpikudoksen mobililisointi, teoria ja käytäntö. Koulutusmateriaali. Femihealth Oy.

Benjamin, D.R., van de Water, A.T.M. & Peiris, C.L. 2014. Effects of exercise on diastasis of the rectus abdominis muscle in the antenatal and postnatal periods: a systematic review. Physiotherapy, 100; 1-8.

Boissonnault, J.S. & Blaschak, M.J. 1988. Incidence of diastasis recti abdominis during the childbearing year. Physical Therapy, 68: 1082-1086.

Bove, G.M. & Chapelle, S.L. 2012. Visceral mobilization can lyse and prevent peritoneal adhesions in a rat model (abstract). Journal of Bodywork and Movement Therapies, Jan 16(1); 76-82.

Lee, D.G., Lee, L.J. & McLaughlin, L. 2008. Stability, continence and breathing: The role of fascia following pregnancy and delivery. (abstract) Journal of Bodywork and Movement Therapies, 12 (4); 333-348.

Lee, D. 2015. The Pelvic Girdle. An integration of Clinical Expertise and Research. 4th edition. Churchil Livingstone Elsevier. Printed in China, 178, 179, 180.

da Mota, P.G.F., Pascoal, A.G.B.A., Carita, A.I.A.D. & Bo, K. 2015. Prevalence and risk factors of diastasis recti abdominis from late pregnancy to 6 months postpartum, and relationship with lumbo-pelvic pain. Manual Therapy, 20; 200-205.

Suomen Äitiysfysioterapeutit ry, nettisivut, https://www.aitiysfysioterapia.fi/, Viitattu 15.3.2018.

Taranto I. 1990. The relief of low back pain with WARP adominoplasty: a preliminary report. Plastic Reconstruct Surgery 85; 545-555. Viitattu lähteessä: Benjamin, D.R., van de Water, A.T.M. & Peiris, C.L. 2014. Effects of exercise on diastasis of the rectus abdominis muscle in the antenatal and postnatal periods: a systematic review.

Wasserman, J.B., Steele-Thornborrow, J.L., Yen, J.S., Halkiotis, M. & Riggins, E.M. 2016. Chronic caesarian section scar pain treated with fascial scar release techniques: A case series. (abstract) Journal of Bodywork and Movement Therapies. Oct 20(4); 906-913.