Mistä tiedämme, mihin tietoon voimme luottaa? Jos asia on tutkittu, voimmeko sanoa asian olevan niin? Tarvitseeko tietoamme päivittää vai voimmeko luottaa, että asiat pysyvät niin kuin olemme oppineet ne? Tässä kaksiosaisessa blogitekstissä pyrin vastaamaan näihin kysymyksiin ja antamaan kriittisen ajattelun eväitä tutkimusmaailmassa tiedonhakuun ja arviointiin.
Tutkimus – osa kasautuvaa tietoa.
Netin maailmassa tai fysioterapian maailmassa kuulee puhuttavan, että “teemme asioita tutkittuun tietoon pohjautuen”. Tämä on hyvä lähtökohta ja periaate, mutta meidän tulee myös ymmärtää, mistä tutkittu tieto tulee ja miten hyvin voimme luottaa kuhunkin tiedonlähteeseen.
Yksi tutkimus ei ole kuin yksi tutkimus tutkimus alueelta, ja sen pohjalta ei voida vetää johtopäätöksiä todellisuudesta. Usein “hyvinä tieteellisinä tutkimuksina” pidetään satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (randomised controlled trial). Näissä tutkimusjoukko jaetaan yleensä koe- ja kontrolliryhmään. Esimerkiksi vatsalihasten erkauman tutkimuksessa voitaisiin äidit jakaa koe- ja kontrolliryhmiin, joista kontrolliryhmä jatkaisi normaalia elämäänsä ja koeryhmä osallistuisi esim.kuntoutusinterventioon. Tämän tutkimusjakson aikana ja jälkeen seurataan ja verrataan ryhmien tuloksia eri muuttujien osalta, ja tehdään johtopäätöksiä harjoittelun vaikutuksesta.
Huonona puolena näissä tutkimuksissa yleensä on, että tutkimukseen osallistujien lukumäärä on pieni. Joissakin tutkimuksissa vain 10 tai 20 koehenkilöä osallistuu tutkimukseen. Tällöin tutkimuksen tuloksia voi vääristää esim.joukon valikoituminen tutkimukseen (esim.tutkimukseen vapaaehtoiset osallistujat ovat kaikki liikunnallisesti aktiivisia jo alkuvaiheessa) ja tästä voi tulla harhaa tutkimustuloksiin. Tutkimus tulisi olla toistettavissa ja siitä tulisi saada samanlaisia tuloksia. Yksittäinen toinen tutkimus voi saada erilaiset tulokset, mutta jälleen kyseessä on taas vain yksi tutkimus, joka aikaansaa ristiriidan. Tällä haluan siis sanoa, että tiede syntyy useista tutkimuksista ja että tämä vaatii aikaa tieteellisen tiedon syntymiselle ja kasautumiselle eli faktoina pitämillemme asioille.
Miksi tutkijat tuntuvat kiertelevän?
Oletko huomannut, että tutkijoilta on vaikea saada ns.suoraa vastausta? Yleensä tutkijat näkevät asioista monta eri puolta, ja joutuvat tutkimusta tekiessään ottamaan huomioon useita tutkittavaan aiheeseen liittyviä tekijöitä. Tutkijat myös ymmärtävät, että vaikka heidän tutkimus olisi laadukas, se ei välttämättä kuvaa koko “totuutta”, vaan tarvitaan useita tutkimuksia, jotta voimme muokata tietoamme vastaamaan todellisuutta. Lisäksi harvoin tutkimuksesta voidaan täysin varmasti sanoa asian olevan jollain tietyllä tavalla, kuten edellä selitin, vaan se joko tukee tai ei tue aiempia tutkimustuloksia tutkitussa joukossa.
Mielestäni paikkansa pitää sanonta, että mitä enemmän tiedät, sitä enemmän huomaat asioita ja näkökulmia, joista tai joiden vaikutuksesta tutkittavaan aihepiiriin tiedät vähän. Kun paneutuu johonkin asiaan yleensä huomaa, miten laaja alue on ja kuinka tutkimuksella voi raapaista vain jotain kulmaa tutkittavasta aihepiiristä. Lisäksi tutkimuksessa huomaa, että joutuu tekemään ratkaisuja ja rajauksia tutkittavaan aihealueeseen – jolloin tutkija ei voi yleistää asioita huolettomasti! Tällöin tutkijan sanominen kuulostaa enemmän; “tässä tapauksessa” tai “jos asioita katsoo tältä näkökannalta”. Hälytyskelloja minulla soittavat enemmän puhujat, jotka ovat täysin varmoja jostain asiasta, eivätkä halua pohtia asiaa eri näkökulmista. Harvoin tutkimusaihe on suora ja nopea kuin moottoritie, ilman mutkia, ramppeja tai tienristeyksiä!
Julkaistu tutkimus ei ole tutkimuksen laadun mittari!
Kaikki julkaistut tutkimukset eivät ole suinkaan laadukkaita! Jos on tehty tutkimus, ei tämä vielä takaa, että se olisi hyvin toteutettu! Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa opiskellessani, referoimme paljon erilaisia julkaisuja, ja osa oli hyvin kevyesti toteutettuja.
Osaan tutkimuksia julkaisevista lehdistä on vaikeampi saada artikkeleita julkaistua kuin toisiin. Esimerkiksi lääketieteen alalla Lancet -lehti kuuluu arvostettuihin lehtiin, ja siihen on vaikea saada läpi liikuntatieteellisiä julkaisuja. Samoin liikuntatieteellisessä julkaisukentässä Medicine & Science in Sports & Exercise (IF 4.478) on kovempi julkaisu kuin esim. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports (IF 3.255) tai The Journal of Strength and Conditioning Research (IF 2.973).
Eri tieteellisillä lehdillä onkin myös erilainen “impact factor”(IF) eli osa tieteellisesti lehdistä on enemmän viitattuja alalla. Edellisen kappaleen lehdille hain niiden impact factorit, jotka löytyvät julkaisun jälkeen suluista. Lyhyesti impact factor kertoo, kuinka usein keskimäärin lehden kahden edeltävän vuoden aikana julkaisemiin artikkeleihin on viitattu. Impact factoriin kohdistuu myös kritiikkiä; esim. review-artikkelit keräävät enemmän viittauksia tai virheelliset tulokset voivat myös kerätä paljon viittauksia artikkeliin. (Tieteellisiin julkaisuihin pohjautuva arviointi: Journal Impact Factor, IF, 2021.) Jos haluat tutustua tarkemmin impact factoriin, käy tutustumassa lähdeluettelon Tieteellisiin julkaisuihin pohjautuva arviointi 2021, Oulun yliopiston nettisivuilta löytyvään tietoon impact factorista.
Kun lehtiin tutustuu, voi huomatakin laadullisia eroja tutkimuksissa. Toisaalta osa tutkimuksista voi olla hyviä julkaistusta lehdestä huolimatta! Mutta se, että tutkimus on julkaistu, ei takaa tutkimuksen olevan laadukas!
Lähdeluettelo on tärkeä
Tieteessä tärkeää on lähdeluettelo. Tämän avulla voi päästä tiedon lähteille ja tarkistaa kirjoittajan tulkinnat eri tutkimuksista sekä itse päästä arvioimaan tiedon luotettavuutta. Julkaisuja enemmän lukiessa löytää tekniikan julkaisujen lukemiseen. Isosta määräästä tutkimuksia luen itse ensin tiivistelmän, mikä kertoo jo kannattaako tutkimukseen enempää käyttää aikaa. Sitten usein luen johtopäätökset sekä tutkimusmenetelmät ja tulokset eli tarkennan, onko tämä tutkimus kuinka tehty ja millaisista tuloksista johtopäätökset on saatu.
Netissä haluan mielelläni nähdä lähdeluettelon, sillä se kertoo, mihin tutkimuksiin kirjoittaja nojaa väitteensä. Toisaalta voin lukea tekstin ilman lähdeluetteloakin, mutta tällöin haluan varmistua muista lähteistä ja etenkin tutkituista lähteistä (ei muista nettisivuista) tiedon paikkansapitävyydestä. Mielestäni nykyaikana etenkin, sosiaalinen media välittää “tietoa” ilman tiedon tarkistusta ja tämä voi olla jopa vaarallista. Esimerkiksi tällaisella vaarallisella vaikuttamisella tarkoitan vaalituloksiin tai kansan tyytymättömyyteen vetoavaa kirjoittelua, jolla on näennäinen tutkimus tai vähintäänkin varma väite taustalla. Lisäksi tämän väitteen voi löytää useasta sosiaalisen median lähteestä – mutta tutkimuspohjaa sillä ei välttämättä ole!
Lopuksi
Haluan lisätä kriittistä ajattelua ja ymmärrystä tutkimuskentästä. Haluan nähdä lähteitä ja perusteita väitteille enkä “uskottelua” ja salaliittoteorioita, josta pitäisi vetää kirjoittajan haluamia tai vihjaamia “johtopäätöksiä”. Haluan rehellisyyttä ja monia näkökulmia sekä useiden tutkimuksien näyttöä!
Osa 2 Tutkimus ja tiede -blogistani käsittelee tutkimuksen tarkoitusta ja rahoitusta, tutkimuksen mittauksia ja mittareita, tutkimustiedon muuttumista. Pysy mukana! 🙂
Tiivistetysti:
- Yksi tutkimus ei tee “faktoja”
- Tiede muotoutuu useiden tutkimusten kautta
- Tiede ja tutkimus vie aikaa
- Julkaistu tutkimus ei takaa tutkimuksen olevan laadukas tutkimus
- Lähdeluettelo mahdollistaa oman arvioinnin tutkitusta tiedosta
Lähteet:
Tieteellisiin julkaisuihin pohjautuva arviointi: Journal Impact Factor, IF, 2021. Oulun yliopisto. Viitattu 11.5.2021. Saatavilla www-lähteenä: https://libguides.oulu.fi/c.php?g=4184&p=718930
Impact factorit otettu eri lehtien sivuilta seuraavasti:
The Journal of Strength and Conditioning Research, Viitattu 11.5.2021. Saatavilla www-lähteenä: https://journals.lww.com/nsca-jscr/pages/default.aspx
Medicine & Science in Sports & Exercise, Viitattu 11.5.2021. Saatavilla www-lähteenä: https://www.acsm.org/read-research/journals-bulletins/medicine-science-in-sports-exercise
Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports, Viitattu 11.5.2021. Saatavilla www-lähteenä: https://onlinelibrary.wiley.com/journal/16000838
Kuvat: Pixabay
Vastaa