Sisältää:

  • fysioterapeuttinen tutkiminen ja ongelman määrittäminen
  • fysioterapeuttinen hoito ja harjoittelu
  • ohjeet itsehoitooon ja ergonomiaan
  • kotiohjeet tarvittaessa kirjallisesti
  • käyntikertoja 2-15

 

Muu tuki- ja liikuntaelinten fysioterapia kattaa muut kuin selän ja niska-hartiaseudun alueen oireet, vammat ja kiputilat. Selän fysioterapiaa ja niska-hartiaseudun fysioterapiaa on käsitelty erikseen.

 

Eri niveliin voi tulla kipuja rasituksen tai tapaturman seurauksena. Ikääntyessä polven ja lonkan nivelrikkoa esiintyy enenevissä määrin (Käypä hoito -suositus 2014). Urheilupolikliinikoiden potilasaineistossa rasitusvammojen osuus on ollut 26-49 prosentissa. Rasitusvammat ovat ohimeneviä, mutta myös estettävissä. (Karpakka & Kujala 1999.) Fysioterapiassa rasitusvammoissa tulisi päästä kivun hoidon ja liikkumis- ja toimintakyvyn palauttamisen jälkeen vaikuttamaan myös rasitusvamman aiheuttaneisiin syihin.

 

Rasitusvammoja voi ennaltaehkäistä harjoittelemalla järkevästi; harjoittelua tulee rytmittää jaksoihin ja harjoittelun tulee sisältää riittävästi palauttavaa harjoittelua sekä kehonhuoltoa. Virheasennot ja puolierot esimerkiksi alaraajoissa voivat olla rasitusvammojen syynä. Aikaisemmat vammat voivat myös haitata kehon käyttöä ja lihasten aktivointia oikeassa järjestyksessä. Asennon lisäksi lihasepätasapainoa ja lihaskireyksiä kartoittamalla voidaan ohjata monipuolisempaa ja tasapainoisempaa kehon käyttämistä ja hallintaa sekä siten vähentää kuormitusta yhteen kehon kohtaan. (Karpakka & Kujala 1999.)

 

Olkapään kiputiloihin voidaan puuttua harjoittelun ja asennon hallinnan kautta. Olkanivelen impingement -syndroomassa eli olkanivelen “pinneoireyhtymässä” fysioterapian on havaittu vähentävän kipua ja parantavan olkanivelen toimintaa sekä vähentävän leikkaustarvetta (Holmgren ym. 2012). Nilkan kiputiloissa ja nyrjähdyksissä voidaan niveltä ympäröiviä lihaksia harjoittaa ja parantaa asentotuntemusta mm. tasapainolaudan avulla. Kyynärpää vaivat voivat haitata aktiivista kesän aloittanutta tenniksen pelaajaa tai työhön palannutta tietokoneen käyttäjää.

 

Ikääntyminen voi myös tuoda vaivoja tuki- ja liikuntaelimistöön. Kulumat lisääntyvät ikääntyessä, ja voimaharjoittelun ja aerobisen harjoittelun on havaittu vähentävän kipuja polven nivelrikossa ja parantavan toimintakykyä. (Käypä hoito -suositus 2014).

 

Fysioterapia lähtee jokaisen asiakkaan tilanteesta yksilöllisesti ja etsii fysioterapian keinoin ratkaisuja asennon hallinnan, lihastasapainon, liikkuvuuden ja harjoittelun avulla. Tarvittaessa tarkastellaan tukien tarvetta ja ohjataan tukien hankinnassa.

 

Lähteet:

Alaranta, H. & Kujala, U. 1999. Nivelrikko ja niveltulehdukset. Teoksessa Vuori, I. & Taimela, S. (toim.) Liikuntalääketiede. Kustannus Oy Duedecim, Vammalan Kirjapaino Oy, 363- 387.

Holmegren, T., Björnsson Hallgren, H., Öberg, B., Adolfsson, L. & Johansson, K. 2012. Effect of specific exercise strategy on need for surgery in patients with subacromial impingement syndrome: randomised controlled study. BMJ, 20; 344, e787. Saatavissa www-lähteenä: http://www.bmj.com/content/344/bmj.e787.long

Karpakka, J. & Kujala, U. 1999. Rasitusvammat. Teoksessa Vuori, I. & Taimela, S. (toim.) Liikuntalääketiede. Kustannus Oy Duedecim, Vammalan Kirjapaino Oy, 363- 387.

Käypä hoito -suositus, Polvi- ja nivelrikko. Julkaistu 25.8.2014. Saatavissa www-lähteenä: http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50054